KUVAILUTULKKAUS - InSight

InSight
Communications
Title
Sisältöön


Kuvailutulkkauksessa puetaan sanoiksi se, mitä näkövammainen ihminen ei voi nähdä. Kuvailutulkki sanallistaa ja välittää kuvailtavan kohteen visuaaliset elementit sokealle tai heikkonäköiselle henkilölle siten, että tämä pääsee osalliseksi visuaalisesti välittyvästä kokemuksesta tai tiedosta yhdenvertaisesti näkevien kanssa. Kuvailutulkkaus parantaa saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta, ja mahdollistaa asioiden välittämisen kohderyhmälle, joka jää siitä muuten paitsi.

Kuvailutulkkauksessa vain taivas on rajana. Kaikkea voi kuvailla: esineitä, asioita, ihmisiä, luontoa, rakennettua ympäristöä, elokuvia, esittävää taidetta. Kuvailutulkkauksesta hyötyviä näkövammaisia ihmisiä on Suomessa noin 60 000. Yhdistyneen kansakunnan Vammaisten oikeuksien yleissopimuksen 30. artiklan mukaan heillä on oikeus osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään. Näkövammaisten ihmisten lisäksi kuvailutulkkauksesta hyötyvät myös esimerkiksi autismin kirjon henkilöt, maahanmuuttajat ja ikäihmiset.

Kuvailutulkkausprojektit suunnitellaan aina yhdessä asiakkaan kanssa kohderyhmä huomioiden. Halutessa tulkkeet testataan kokemusasiantuntijalla palautteen saamiseksi.

Ota yhteyttä niin katsotaan yhdessä, miten maailmasta saadaan taas vähän yhdenvertaisempi.


NÄYTTEITÄ:
Kurun haaksirikon uhrien muistomerkki, Kalevankankaan hautausmaa, Tampere

…Muistomerkin neljästä seinästä sen etuseinä on koristeellisin. Siinä on kaksi visuaalisesti hallitsevaa elementtiä: aalto, joka työntyy alalaidasta ylöspäin, sekä aallon päällä puolittain näkyvä naisfiguuri.

Aalto on kerroksittainen ja työntyy alhaalta ylös ja takaa eteen muodostaen kohokuvion kiven pintaan. Aalto on tehty röpyliäiseksi, mikä erottaa sen ympäröivästä, tasaisemmasta pinnasta.
Korkeimmalta kohdaltaan aalto yltää suunnilleen muistomerkin puoliväliin.

Aallon keskeltä nouseva naisfiguuri on kuvattu sivulta päin niin, että vasen kylki on katsojaa kohti. Nainen on vartaloltaan hoikka ja tuo mieleen ehkä merenneidon tai vedestä nousevan nymfin.
Naisen yläruumis on paljas ja kyljen lihakset ja rinnan kaari erottuvat selvästi. Käsivarret nainen on kohottanut eteensä. Sormet lepäävät muistomerkin päällä tai ovat ehkä tarrautuneet sen pintaan, jolloin naisen voisi ajatella roikkuvan käsiensä varassa kiven yläreunasta.

Kasvonsa nainen on luonut ylöspäin taivasta kohti. Kasvot ovat summittaisesti hahmotellut, eikä niistä erotu silmää, korvaa tai suuta. Pitkät hiukset laskeutuvat aaltoina selkää pitkin alas ja uppoavat latvoistaan naisen alapuolella olevaan veteen…

Kuva: Mirja Kytökari


Hugo Simberg: Kuoleman puutarha, Tuomiokirkko, Tampere

…Maalauksen suurta keskiosaa hallitsevat hiekanväriset puupöydät, pöydille sijoitetut kasvit ruukkuineen, sekä kasveja hoitavat luurangot. Pöytien etuosat ovat umpinaiset ja rakennettu leveistä vaakalaudoista ja niitä tukevista pystyrimoista. Pöytiä on kaikkiaan kuusi, ja ne on sommiteltu limittäin niin, että niiden väliin jää kulkureitti. Itse maalaukseen pöydistä on mahtunut vain osa, sillä ne näyttävät jatkuvan ulos teoksesta sekä sen vasemmalle että oikealle puolelle.

Ruukkuja on sekä pöytien päällä että maassa niiden etupuolella. Ruukut ovat keskenään samanvärisiä, tiilenpunaisia, ja muodoltaan suorakulmioita. Korkeimmat niistä on asetettu maahan pöytien eteen, kun taas itse pöydillä olevat ruukut ovat pääsääntöisesti hyvin matalia.  
Kasvit näyttävät osittain hyvin mielikuvituksellisilta ja osittain oikeita kasveja muistuttavilta. Joukosta erottuu ainakin kasveja, joiden esikuvana on saattanut olla saniainen, mehikasvi, heinä tai kaktus. Ne, jotka kukkivat, tekevät sen hillitysti. Kukinnot ovat pääsääntöisesti pieniä, ja muodoltaan pallomaisia tai tähtimäisiä. Kukkien hillitty punainen, ruohonvihreä, hempeä keltainen, valkoinen ja musta tuovat vaihtelua freskon muuten hyvin hiekankeltaiseen yleisilmeeseen…




Kuva: Mirja Kytökari


Joel Karppanen: Valtuuston kahvihuone, teossarjasta Alhaisolauluja, 2019
80,5 cm x 80,5 cm, pigmenttivedos alumiinille, tammikehys

Neliönmuotoisessa kuvassa on osa kellertäväseinäistä huonetta. Kuva on otettu kulmittain peränurkkaa kohti ja rajattu niin, että siinä näkyy takaseinä, vasen sivuseinä ja kaistale lattiaa ja kattoa. Kuvassa vasemmalla, sivuseinää vasten, on pitkä kahvipöytä. Pöytää peittää vaaleanruskea yksivärinen pöytäliina, jonka helman alta pilkottaa toinen, lähes lattianrajaan yltävä kuviollinen liina. Pöydän päällä, lähimpänä kuvaajaa, on suuri teräksinen suurtalouskahvinkeitin, jonka musta sähköjohto roikkuu pöydän etureunan yli. Keittimen viereen on pinottu valkoisia kahvikuppeja ja niiden viereen lautasia ja muita astioita. Pöydän takimmaiseen nurkkaan on asetettu valkoisia kukkia. Kukkien takana, pöydän ja takaseinän välissä, on suurikokoinen viherkasvi.

Peräseinää koristaa kahdeksan erimuotoista taulua ja koriste-esinettä. Niistä kuusi on asetettu symmetrisesti päälletysten niin, että ne muodostavat kaksi kolmen esineen riviä.

Lattia on vaaleanruskeaa puuta ja katto ruskeaa paneelia. Kattoon kiinnitetty valkoinen, neliönmuotoinen valaisin ei ole päällä. Valoa huone saa kahdesta suurikokoisesta ikkunasta, jotka ovat jääneet kuvaajan selän taakse, mutta joista tuleva valo piirtyy huoneen takaseinään.

Tulke: © Mirja Kytökari, 2020




Kuva: © Joel Karppanen
Takaisin sisältöön