Kurun haaksirikon uhrien muistomerkki, Kalevankankaan hautausmaa, Tampere
Höyrylaiva Kuru upposi Tampereen edustalla kovassa myrskyssä syyskuussa vuonna 1929. Uppoamispaikka on Näsijärvellä jonkin matkan päässä nykyisestä Särkänniemen huvipuistosta. Laivan mukana hukkui 138 ihmistä, mikä tekee siitä kaikkien aikojen pahimman Suomen sisävesillä tapahtuneen vesiliikenneonnettomuuden. Kalevankankaalle uhreista on haudattu 32 Kurun mukana hukkunutta.
Onnettomuuden muistoksi on pystytetty kaksi tunnettua muistomerkkiä, joista toinen sijaitsee Hämeenpuiston päässä Näsinpuistossa lähellä laivan uppoamispaikkaa, ja toinen Kalevankankaan hautausmaalla. Muistomerkit eroavat toisistaan esimerkiksi siinä, että Kalevankankaalla oleva muistomerkki on samalla hauta, jonka alle on haudattu 14 onnettomuuden uhria.
Kuvailtava muistomerkki on tehty vaaleanharmaasta graniitista. Se on 230 senttimetriä korkea ja 110 senttimetriä leveä. Sen neljä sivua ovat keskenään yhtä suuret. Muistomerkki on ympäröity neliönmuotoisella nurmialueella, jota kiertää harmaa graniittikivireunus. Näin syksyllä muistomerkin ympärille on istutettu punaisia callunoita ja niiden joukkoon hopeanharmaita varpukasveja.
Muistomerkin neljästä seinästä sen etuseinä on koristeellisin. Siinä on kaksi visuaalisesti hallitsevaa elementtiä: aalto, joka työntyy alalaidasta ylöspäin, sekä aallon päällä puolittain näkyvä naisfiguuri.
Aalto on kerroksittainen ja työntyy alhaalta ylös ja takaa eteen muodostaen kohokuvion kiven pintaan. Aalto on tehty röpyliäiseksi, mikä erottaa sen ympäröivästä, tasaisemmasta pinnasta. Korkeimmalta kohdaltaan aalto yltää suunnilleen muistomerkin puoliväliin.
Aallon keskeltä nouseva naisfiguuri on kuvattu sivulta päin niin, että vasen kylki on katsojaa kohti. Nainen on vartaloltaan hoikka ja tuo mieleen ehkä merenneidon tai vedestä nousevan nymfin. Naisen yläruumis on paljas ja kyljen lihakset ja rinnan kaari erottuvat selvästi. Käsivarret nainen on kohottanut eteensä. Sormet lepäävät muistomerkin päällä tai ovat ehkä tarrautuneet sen pintaan, jolloin naisen voisi ajatella roikkuvan käsiensä varassa kiven yläreunasta.
Kasvonsa nainen on luonut ylöspäin taivasta kohti. Kasvot ovat summittaisesti hahmotellut, eikä niistä erotu silmää, korvaa tai suuta. Pitkät hiukset laskeutuvat aaltoina selkää pitkin alas ja uppoavat latvoistaan naisen alapuolella olevaan veteen.
Muistomerkin etuseinään on hakattu kaksi tekstiä. Ylhäällä, naisen yläruumiin kohdalla, lukee ”Höyrylaiva Kurun haaksirikossa hukkuneiden haudalle” sekä laivan uppoamispäivä 7. syyskuuta 1929. Alempana, aallon kohdalla, on teksti ”Pystytti Tampereen kaupunki”.
Muistomerkin takaseinä on tasainen ja paljas. Sivuseiniin on hakattu 14 nimeä, 7 kummallekin puolelle. Paikalle haudatuista on kerrottu heidän nimensä, sukunimi ensin, sekä syntymäaikansa. Esimerkiksi Hietalahti, Taimi Amanda, 28.2.1909. Haudatuista 8 on naisia ja 6 miehiä. Kahdella heistä on sama sukunimi, Ahlgren. Nuorin oli kuollessaan 16 ja vanhin 44-vuotias.
Muistomerkin on suunnitellut Kirsti Liimatainen. Se paljastettiin vuonna 1930.
Tulke: © Mirja Kytökari, 2021